Georg C. Ehrnrooth
Georg C. Ehrnrooth (1926-2010) syntyi 29. kesäkuuta 1926 Nastolassa. Hänen vanhempansa olivat varatuomari Carl Johan Casimir Ehrnrooth ja Aina Hélène Louise Mannerheim. Georg C. Ehrnrooth opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Vuonna 1952 hänelle myönnettiin varatuomarin arvo ja vuonna 1954 hän valmistui oikeustieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta.
Georg C. Ehrnroothin sukujuuret olivat kahdessa arvovaltaisessa suomalaisessa suvussa. Hänen isänsä Carl Johan Ehrnrooth ja iso-isänsä Georg Ehrnrooth olivat molemmat aikanaan merkittäviä teollisuuden ja elinkeinoelämän vaikuttajia. Georg C. Ehrnroothin kummisetä oli puolestaan äidinpuoleinen sukulainen, marsalkka Carl Gustaf Mannerheim.
1950-luvun puolivälissä Georg C. Ehrnrooth aktivoitui politiikassa. Vuonna 1953 hän matkusti Yhdysvaltoihin ja tapasi siellä useita tunnettuja ja vaikutusvaltaisia amerikkalaisia poliitikkoja. Matka innosti Georg C. Ehrnroothia panostamaan poliittiseen uraan kotona Suomessa. Georg C. Ehrnrooth oli jo opiskeluaikoinaan aktivoitunut Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) nuoriso-osastossa Svensk Ungdoms Högern. Vuonna 1956 hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon, onnistuneen kampanjan seurauksena, ja vuonna 1958 hän aloitti 25 vuotta kestäneen uransa kansanedustajana. Eduskuntaan nouseminen päätti myös Georg C. Ehrnroothin uran juristina asianajotoimisto Procopé & Hornborgissa, jossa hän oli työskennellyt opintojen päätyttyä.
Georg C. Ehrnroothin poliittista toimintaa leimasi vahva usko parlamentarismiin, mikä tuli tekemään hänestä yhden presidentti Urho Kekkosen voimakkaimmista kriitikoista. Georg C. Ehrnroothista tuli myös politiikassa tunnettu hänen huolenkannostaan vanhempien kansalaisten puolesta. Vuonna 1973 Urho Kekkonen valittiin jatkokaudelle poikkeuslailla, jota RKP tuki. Georg C. Ehrnrooth katsoi olevansa pakotettu aktivoitumaan uudessa puolueessa, Perustuslaillisessa kansanpuolueessa, myöhemmin Perustuslaillinen oikeistopuolue, jonka puoluejohtajana hän toimi vuoteen 1992.
Georg C. Ehrnroothin tienviitta politiikassa oli paitsi vahva demokratian ja isänmaallisuuden tunnustus, hänen vahva sosiaalinen oikeudenmukaisuudentuntonsa, mikä myös johti hänen aktiiviseen rooli hyväntekeväisyydessä, muun muassa sukusäätiöiden johdossa. Täten hän toimi yli 60 vuotta hallituksen jäsenenä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiössä ja miltei 40 vuotta Magnus Ehrnroothin säätiössä. Georg C. Ehrnroothin päätös perustaa omaa ja edesmennyttä vaimonsa nimeä kantava säätiö oli täten luonnollinen jatkumo Georgin toiminnalle.
Lisää Gerog C. Ehrnroothista:
- Michael Franckin dokumentaarielokuva Kummisetäni & Kekkonen (YLE 2020)
- Ehrnrooth, Georg C., Simma med krokodilerna. En oliktänkare i Kekkonens republik (Schildts 1999)
- Keski-Rauska, Riku, Kekkosta ja kommunismia vastaan: Georg C. Ehrnroothin poliittinen toiminta vuosina 1945-1982, väitöskirja, Helsingin yliopisto 2014.
- Keski-Rauska, Riku, Yksinäinen Ehrnrooth. Georg C. Ehrnrooth YYA-Suomen puristuksessa (Otava 2015).